
A4 pysty · 1 sivu · Karttatehtävä
Väritettävä Afrikka
Afrikan kartta kaikkine 54 maineen, valmis väritettäväksi.
Ilmaista materiaalia opettajille
Kymmenen maanosien värityskuvaa: kartta jokaisesta seitsemästä maanosasta kaikkine maineen sekä kolme maailmankarttatehtävää – väritä ja nimeä maanosat, maanosien arvoitukset ja moniste siitä, mitkä maanosat ovat päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella.
Kaikki tehtävämonisteet ovat A4-kokoisia PDF-tiedostoja.Ensin paperilla, sitten pelaten

A4 pysty · 1 sivu · Karttatehtävä
Afrikan kartta kaikkine 54 maineen, valmis väritettäväksi.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Kartta Aasiasta, suurimmasta maanosasta, kaikkine maineen.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Euroopan kartta kaikkine maineen; pienimmät on ympyröity.

A4 pysty · 1 sivu · Karttatehtävä
Pohjois-Amerikan kartta Kanadasta Panamaan ja Karibialle kaikkine maineen.

A4 pysty · 1 sivu · Karttatehtävä
Etelä-Amerikan kartta 12 maineen – suuria muotoja, jotka on helppo värittää.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Kartta Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Tyynenmeren saarista; pienimmät maat on ympyröity.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Etelämanner ylhäältä etelänavan yläpuolelta katsottuna: suuri, jäinen maanosa väritettäväksi.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Jokaisella maanosalla on numero. Maanosat väritetään ja niiden nimet kirjoitetaan numeroiden viereen.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Neljä vihjettä, esimerkiksi kylmin tai suurin maanosa. Jokainen maanosa arvataan ja väritetään.

A4 vaaka · 1 sivu · Karttatehtävä
Päiväntasaaja on piirretty kartalle. Sen pohjoispuolella, eteläpuolella ja molemmin puolin olevat maanosat väritetään eri väreillä.
Opettajille
Maanosakartoissa on valtioiden rajat mutta ei nimiä: ne toimivat värityskuvina tai pohjana omalle tehtävälle, jossa maat nimetään; hyvin pienet maat on ympyröity, jotta ne voi värittää. Yhdessä maailmankarttojen kanssa ne sopivat seitsemää maanosaa käsittelevään jaksoon.
Jokaisessa tehtävässä on oma ohjeensa, väritettävä selite ja tilaa vastauksille suoraan monisteessa. Kartat ovat selkeitä mustavalkoisia viivapiirroksia ilman nimiä: ne on helppo kopioida, ja oppilaat etsivät paikat itse.
Jokaisella seitsemästä maanosasta on oma sivunsa, jossa ovat kaikkien maiden ääriviivat, joten lapset voivat värittää maanosan tai maan kerrallaan. Sen jälkeen tulevat maailmankarttamonisteet: ”Väritä ja nimeä maanosat”, ”Maanosien arvoitukset” ja ”Maanosat ja päiväntasaaja”, jossa maanosat lajitellaan sen mukaan, kummalla puolella päiväntasaajaa ne ovat.
Maanosakartat sopivat värityskuviksi 5–9-vuotiaille (esiopetus–3. luokka) ja vanhemmille pohjaksi maiden nimeämiseen. Väritä ja nimeä -moniste, arvoitukset ja päiväntasaajamoniste sopivat 6–10-vuotiaille (esiopetus–4. luokka).
Australia on maa ja samalla nimi, jota käytetään usein maanosasta, jossa se sijaitsee. Suomalaisissa kouluissa maanosaa kutsutaan yleensä Oseaniaksi, jolloin mukaan tulevat myös Uusi-Seelanti ja Tyynenmeren saaret; siksi sivumme nimi on ”Väritettävä Australia ja Oseania”.
Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Eurooppa ja Oseania (tai Australia), suurimmasta pienimpään.
Molemmat nimet ovat käytössä. Australia on maa ja suurin maa-alue; Oseania on laajempi alue, johon kuuluvat myös Uusi-Seelanti ja Tyynenmeren saarivaltiot.
Jotkin koulujärjestelmät yhdistävät Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhdeksi maanosaksi, toiset Euroopan ja Aasian Euraasiaksi. Suomalaisissa kouluissa lasketaan yleensä seitsemän maanosaa.
Afrikassa, jossa on 54 maata. Seuraavina ovat Aasia ja Eurooppa.
Maanosilla ei ole virallisia värejä. Maanosien väritysmoniste ehdottaa selitettä, jotta koko luokan kartat sopivat yhteen, mutta lapset saavat mielellään valita omat värinsä.
Useimmat lapset oppivat seitsemän maanosan nimet noin 5–8-vuotiaina (esiopetus–2. luokka), usein laulujen ja väritettävien karttojen avulla.
Ensin paperilla, sitten pelaten